Postapocalyptinen neule

Olen joskus viimevuonna neulonut tämän kietaisuneuleen. Viimein sain otettua kuvat siitä miten sen oikein voi päälleen kietoa.

Helpoin on heittää se vain harteille tai kietoa kaulahuiviksi

Kaulahuivista sen saa boleroksi laittamalla kädet vain hihoihin

Lisäksi huivin voi kiepauttaa toisen kainalon alta niin siitä saa suojaavamman.

Suosikkini on kuitenkin se, että pistää pään molemmista kädenteistä ja siitä tulee tuommoinen keepin tyylinen vaate.

Itselleni tuosta tulee jostain ihmeellisestä syystä jokin postapocalyptinen vaateparsi, joten sanon sitä postapocalyptiseksi neuleeksi

Neule

Päivän vaatteet mitä olen säilönyt kamerassa jonkin aikaa.  Neule on siis tarkoitettu kietaisuboleroksi, mutta pidän siitä ehkä enemmän ihan vain neuletakkina.

Toinen neule

Vielä ennen luentojen alkua sain neulottua toisen paidan. Neuleen malli selkeni työn edetessä ja tässä on siis helma pidempi takaa kuin edestä. Lanka on novitan utuinen-lankaa ja 10mm puikoilla meni minulla vain puolitoista kerää (Olin varautumut viidellä kerällä).
 

PS.En tiedä miksi hipelöin paidan helmaa kuvissa kokoajan, ei se niin huonosti istu että sitä pitäisi kokoajan asetella.

Taidehippi-neule

Loma oli tuottoisa neulomisen kannalta. Tässä on neule minkä nimesin mielessäni heti taidehippi-neuleeksi.

Tässä vaiheessa siihen on mennyt viisi kerää novitan joki-lankaa. Mutta ajattelin tehdä tästä vielä kerän verran pidemmän helmasta.

Tuubihuivi....vai sittenkin kauluri

Tämä huivi on jo muutamaan kertaan kuvissa näkynyt, mutta tässä virallinen esittely. Eli Junassa neulottu tuubihuivi. Tähän meni n. kaksi kerää Alize Country-lankaa ja muutama tunti.

Junassa

Tässä nyt tiputtelen tänne kuvia mitä löytyy. Nämä on ennen joulua, kun lähdin Kuopion suuntaan. Samassa vaunussa oli Kajaaniin asti lapsi joka heti junan asemalta lähdettyä alkoi tasaisin väliajoin kysymään äidiltään, että koska ollaan perillä.

Otin matkatekemisikseni lankaa ja puikot, mutta työ tulikin valmiiksi jo Oulun kohdilla.

Lyhyt hopeanharmaa neule

Otin inspiraatiota tunnetusta Marilynin neuleesta. Tahdoin tehdä vaalean palmikkoneuleen, mutta kevennettynä versiona.

En tiedä pitäisikö sanoa tämän neulomisessa kestäneen vuosi ja alle viikko. Aloitin tekemisen nimittäin viimekesänä. Neuloin kolmisen päivää, mutta työ on ollut tauolla. Jatkoin työtä ja muutaman päivän kuluttua sain työn valmiiksi.

Lanka on hopeanharmaata Novita virkkauslankaa (kylläpäs on mielikuvituksellinen nimi). Ja muistelisin sitä kuluneen puolitoista kerää. Työ on tehty luomalla summittainen määrä silmukoita ja toivoen, että tulee tarpeeksi leveä. laskin siitä tasaiset välimatkat ja palmikoiden koot. Pääntien tein vaan jättämällä aukon keskelle neuletta. Pääntien jälkeen tein keskelle selkäpuolta palmikon, joka oli yhtä leveä kuin etuosan palmikot yhteensä.  Mittailin sitten summittaisesti hihojen leveyden ja neuloin ne haluamaani mittaan. Lopuksi ompelin sivusaumat kiinni.

Rykielin innoittamana

Täänän käytin toisen  kerran huivia, jonka olen tehnyt pari vuotta sitten. Olen ajatellut sen olevan liian iso ja liioiteltu, mutta tänään huomasin ettei se ole. Se on sopivan isosti liioiteltu.

Se sai alkunsa, kun olin inspiroitunut yhdestä käsityölehdessä olleesta Sonia Rykielin muotinäytöksen kuvasta. Valitettavasti kuvaa kyseisestä huivista en löydä, mutta se oli tämän mekon tyylinen, mutta iso huivi. Siinä minäkin innostuin tekemään jotain isoa ja harmaata. Hinnan vuoksi lankana on jotain paksua akryyli lankaa novitalta. Lanka on kaksin tai kolminkertaisena ja neulottu isoilla puikoilla. Palmikot molemmilla puolilla toivat muhkeutta ja pitkät hapsut lisäsivät huivin pituutta ja älytöntä ilmettä.

Murhamamman juttuja katsellessa

Enpä ole neulonut pitkään aikaan mitään. Ainakaan valmiiksi asti. Lomalla katselin "Agatha Christien tarinat" sarjaa, jonka jaksoja oli digiboxille tallennettu. Siinä samalla tuli neulottua yksinkertaiset kämmekkäät.

 

Onko punahilkkaa näkynyt?

Nyt minulla on ihana punahilkkahuivi. Kaikki lähti siitä, kun koulussa jouduin pääsin tekemään esitelmän angorasta. Siis siitä karvasta mitä angorakaneista saa. Ostin angoralankaa esitelmän mukana muille jaettavaksi. Ensimmäisen kerän kanssa kävi niin, että saamani angoralanka olikin 80% merinovillaa ja 20 % angoraa. Luotin myyjään, kun hän sitä sanoi angoralangaksi. Mutta itse sanoisin tuon olevan merino, angora sekoitetta (ei kangaskaupassa myyjä tuo minulle puuvillan ja pellavan sekoitetta ja sano sitä puuvillaksi, jos pyydän puuvillaa!). Sitten tilattiin fiinaneuleesta kaksi kerää, joissa oli 70% angoraa (100% angoraa ei taida olla, koska sen kehrääminen on niin vaikeaa ja kestävyyskään ei olisi hyvä).

 Viime viikolla kuumeessa ollessani sain neulottua näistä kolmesta ihanasta langasta superpehmoisen kaulahuivin.  Ja vaikka se onkin käsittämättömän kevyt niin se on myös lämmin. Mahtavaa ja hintansa arvoista lankaa ehdottomasti. Kuvia sain otettua vasta nyt, kun viikolla on kouluun mentäessä pimeää ja kotiin tultaessa vielä pimeämpää. Eilen sumu ehti haihtua ennen kuin päästiin ulos ja tuo kaulahuivi ei sovi nahkalaukun kanssa mielestäni yhteen. Enkä tahtonut kuvata niitä molempia samalla kertaa.

Sublime merkkinen violetti lanka on suurimmaksi osaksi merinoa ja anny blatt merkkiset vadelman ja punaisen väriset langat ovat 30% laine peignee villaa ja jopa 70% angoraa, jos jotakuta kiinnostaa ja huomaa eron ulkonäössä näillä langoilla.