Jouluna satoi suuria lumihiutaleita

Minulla on kovin lyhyt joululoma ja en ole sitä halunnut käyttää nettiin ja blogiin, joten kerrottavaakaan ei paljoa ole. Jouluaattona kävimme avokin kanssa kävelyllä kun oli niin kaunis ilma, muuten on tullut oltua sukulaisten seurassa.

Hobitti- Odottamaton matka

Kävimme 14. päivä avokin syntymäpäivän kunniaksi katsomassa Hobitin ensimmäisen osan.

Ehkä hieman turhan synkkä ja haikea kirjaan verrattuna. Toisaalta niitä hilpeitä kohtia on vaikea saada yhdistettyä synkkiin  kohtauksiin niin kai se on parempi näin. Nytkin  huumori tuntui melkein väkinäiseltä synkistelyn keskeltä ja vitsit oli ehkä turhan moderneja fantasiamaailmaan verrattuna TSH:n huumoriin.

Elokuvan grafiikat, maskeeraus ja puvustus olivat erittäin onnistuneita. Katselin wikipediasta, että keitä oli näyttelemässä kääpioitä ja hämmästyin tunnistavani muutaman nimen. Elokuvaa katsoessa kukaan hahmoista ei näyttänyt näyttelijältään ja en tunnistanut ketään. Se oli hyvä. On tyhmää katsoa elokuvaa ja ajatella, että "siellä se Ket Stott menee tekoparran kanssa". Harmi, että menin jo katsomaan, että Beornia tulee esittämään eräs hyvinkin tuttu ruotsalainen näyttelijä. Olisin halunnut nähdä, että olisinko tunnistanut, jos en olisi tietänyt.

Näyttelijöiden suoritukset olivat uskottavia ja Andy Serkinsin  kohdalla jopa koskettava. Minä oikeasti itkin Klonkun vuoksi. Sillä ei ollut mitään muuta elämässään kuin sormus ja Bilbo vie sen ilman syytä.

Ihan yhteenvetona veikkaan että elokuva saa oscareita useammastakin kategoriasta.

Toinen pikkujuttu

Avokkini oli hankkinut varustelekasta armeijan harmaan villapaidan. Noh se joutui kerran pesuun muiden kanssa 40 asteeseen. Se kutistui siitä juuri sen verran, että hihat ja helma näyttivät hassun lyhyiltä paidan omistajan päällä. Se siirtyi sitten minun käyttööni. Perus villapaidat ovat kyllä kivoja, mutta matonkuteita leikatessani otin farkuista talteen taskuja ja sain niistä idean. Laitoin paitaani taskun.

                                Ennen:

                                Nyt:

yksi pikkujuttu

Olin ostanut raitaneuleen useampi vuosi sitten, mutta huomasin sen ihanuuden ja käyttömahdollisuudet vasta viime vuonna. Sitten sen olkapäähän ilmestyi mysteerinen lähtemätön tahra. Sen jälkeen paita on ollut käyttämättä julkisilla paikoilla. Tästä on näkynyt uusintojakin myynnissä, mutta en ole halunnut ostaa uutta, kun tämä oli kuitenkin vielä ehjä.

Sitten tajusin, että voisin peittää tahran hihamerkillä. Selailin eri näköisiä hihamerkkejä kaupoista kunnes tajusin, että minulla on yksi vanha hihamerkki, jonka olin joskus irroittanut vanhoista lasten farkuista. Ompelin merkin käsin kiinni ja sain ihanan paitani taas käyttöön. Tämän kyynerpäät luultavasti tulevat kulumaan puhki jossain vaiheessa, mutta minulla on siihenkin suunnitelmana pistää sitten paikat.

Lopuksi kissa, joka ei uskaltanut tulla kylmälle parvekkeelle, mutta vahti kyllä turvallisesti patterin päältä.

Kukkia talvella

Kävin tänään antamaan verinäytteitä ja hoidin muitakin juoksevia asioita. Vaikka olen verinäytteiden ottamiseen (vai pitäisikö sanoa antamiseen?) tottunut niin kyllä se taas vähän ällötti ja harvemmin käteni on tullut siitä näin kipeäksi.

Päivän tapahtumien ja talven vastapainoksi laitoin päälleni monet sukkahousut ja pitkähihaiset paidat, että sain laitettua kesällä ostetun kukkamekon päälleni. Kuvista ei näy, mutta myös sukkahousut ja laukku ovat kukallisia. Voin sanoa, että ei tullut ollenkaan kylmä. Kumma juttu, että miten paljon pitää laittaa päälle, näyttääkseen pukeutuneensa kevyesti.

Summer Wine- tyynyt

Cherries & strawberries-kangas meni tyynyihin, joille annoin nimen Summer Wine, koska minulla soi päässä tämä biisi koko tyynyjen suunnittelun ajan.

Väriterapiaa

Eilen en laittanut päälleni mitään mustaa vaatetta. Olo oli aluksi aika hassu, mutta oikeastaan se oli hauskaa. Minä puen usein lähinnä mustaa päälleni, joten punaisen ja violetin yhdistäminen oli hauska vaihtoehto. Vaatteiden värin mukaan minä varmaan valitsin kudelangatkin.

Mustien vaatteiden käyttö on varmaan tullut äidiltäni. Kun olin lapsi niin hän sanoi minulle, että musta on aina muodissa ja tyylikästä. Olen samaa mieltä itsekkin ja tykkään yhdistellä mustaa mustan kanssa eri materiaaleilla. Miten se onkin niin, että koko mustia tai koko valkoisia asukokonaisuuksia ei katsota pitkään, mutta punaiseen saa pukeutua vain jouluna ja miten ihmiset katsoisivat, jos pukeutuisi kokonaan vihreään?

Sulatin jäähän sydämen

Jääpuikkoja ja pihlajanmarjoja

Olen huomannut lämpimimmäksi takiksi talvella pitkän nahkatakin. Se pitää tuulta paljon paremmin, kuin villakangastakki. Lisäksi se näyttää hyvältä. Maksoin siitä pari vuotta sitten noin 10 euroa. Huivin olen neulonut rose mohair langasta useampi vuosi sitten. Se on niin iso, että on toiminut lähillä ohuena vilttinä suurimmaksi osaksi ajasta. Hattu on viimevuonna tehty pipo.

Liivi takin päällä

 

Onko punahilkkaa näkynyt?

Nyt minulla on ihana punahilkkahuivi. Kaikki lähti siitä, kun koulussa jouduin pääsin tekemään esitelmän angorasta. Siis siitä karvasta mitä angorakaneista saa. Ostin angoralankaa esitelmän mukana muille jaettavaksi. Ensimmäisen kerän kanssa kävi niin, että saamani angoralanka olikin 80% merinovillaa ja 20 % angoraa. Luotin myyjään, kun hän sitä sanoi angoralangaksi. Mutta itse sanoisin tuon olevan merino, angora sekoitetta (ei kangaskaupassa myyjä tuo minulle puuvillan ja pellavan sekoitetta ja sano sitä puuvillaksi, jos pyydän puuvillaa!). Sitten tilattiin fiinaneuleesta kaksi kerää, joissa oli 70% angoraa (100% angoraa ei taida olla, koska sen kehrääminen on niin vaikeaa ja kestävyyskään ei olisi hyvä).

 Viime viikolla kuumeessa ollessani sain neulottua näistä kolmesta ihanasta langasta superpehmoisen kaulahuivin.  Ja vaikka se onkin käsittämättömän kevyt niin se on myös lämmin. Mahtavaa ja hintansa arvoista lankaa ehdottomasti. Kuvia sain otettua vasta nyt, kun viikolla on kouluun mentäessä pimeää ja kotiin tultaessa vielä pimeämpää. Eilen sumu ehti haihtua ennen kuin päästiin ulos ja tuo kaulahuivi ei sovi nahkalaukun kanssa mielestäni yhteen. Enkä tahtonut kuvata niitä molempia samalla kertaa.

Sublime merkkinen violetti lanka on suurimmaksi osaksi merinoa ja anny blatt merkkiset vadelman ja punaisen väriset langat ovat 30% laine peignee villaa ja jopa 70% angoraa, jos jotakuta kiinnostaa ja huomaa eron ulkonäössä näillä langoilla.