Ulkona pakkasta, pieni kivi lattialla

Hrr! Ulkona on kylmä. Noin -22 astetta heti aamulla, kun lähdin koululle kävelemään.

Siitä huolimatta, että nenä ja hengitystiet jäätyvät ulkona tukkoon niin ulkona oli mukava kävellä, koska siellä on niin kaunista.

Sain kalakorun melkein valmiiksi aikataulussa, mutta yksi pieni harmaanvalkea kivi jossa on mustaa putosi lattialle, kun olin alkamassa kiillottamaan sitä. Arvatkaas, että minkä värinen lattia luokassamme on. Harmaa, jossa on mustia ja valkoisia täpliä. Loppu aika meni etsiessä sitä, mutta lopulta se löytyi. Hurraa!

Kameran täydeltä lintuja

Olen taas varkaudessa. Olin ottanut tietokoneen mukaan matkaan Elimäelle, mutta nettitikku sitten jäikin kotiin.

Nähdessäni uuden kamerani ajattelin, että voi ei se näyttää ja tuntuu lelulta.

Mutta kyllä sillä kuvia saa otettua. Pitää vielä totutella ominaisuuksiin, että saisi parempia kuvia.

 Lintukuvat on otettu ikkunan takaa melkoisesti zoomaten.

 Siinä lintuja katsellessa haukka hyökkäsi. Otti linnun mukaansa ja paniikissa parven lentäessä ympäriinsä yksi lensi päin ikkunaa ja pökertyi.  Kävin katsomassa, että kuoliko se vai pitäisikö se nostaa pois hangesta ulkorakennukseen, että tirppa ei jäätyisi kuoliaaksi.

 Lintu tuijotti minua hangesta takaisin ja nostin sen pois lumesta. Vähän aikaa kämmenellä oltuaan lintu pyrähti pensaaseen.

Kameraa hakemaan trallallaa...

Lähdemme tänään vanhemmilleni, joten pian kamera on minun hellässä huomassa. Tai no en tiedä kuinka hellässä, kun kerran aiemmankin kuvaamiskojeen onnistuin rikkomaan...

Voisi varmaan käydä eurokankaassa, kun sinne nyt pääsisi kerrankin. Paljonkohan tämän sohvan päällystäminen maksaa. Muistaako kukaan 80-luvulla ollutta vuodesohvamallia, joka on puoliympytä. Metalliset putkijalat ja irtonainen selkänojan patja. Sotkan tuote. En siis itse muista tätä noilta ajoilta, koska en ollut syntynyt silloin, mutta tiedän kaksi ihmistä, jotka muistaa.

kuvaton askartelu

Ei ole tullut kameraa. Tuntuu tyhmältä kirjoittaa, kun ei ole kuvia.

No olen askarrellut muutaman korun lego ukosta ja niiden pikku kartoista. Merirosvo ukosta tuli riipus ja kastoista tuli korvakorut. Karttojen taakse liimasin pieniä lasihelmiä, ettei karttojen kääntyillessä tule esille vaan valkoista puolta.

Voin kuvitella miten tyhmältä tätä tuntuu lukea, kun ei näe millainen juttu on kyseessä. No kuvitelkaa tämä juttu mielessänne niin petytte sitten tulokseen, kun näette kuvat. :)

Tiistai

Laitan nyt tänne kuvia viime tiistailta.

Pääsin verhoilun valinnaisessa hyvälle mallille.

Mutta kala meinaa takkuilla.

Kameran kuolema

 Kaupassa laukkuni tippui lattialle ja kamerani näyttö särkyi. Surullista. Vaikka kyseessä onkin vain vanha pokkari niin olin saanut sen rippilahjaksi ja se on ollut minulla reilut viisi ja puoli vuotta, joten minua harmittaa asia aika lailla. Onneksi kamerassa ollut muistikortti ei vanhingoittunut samalla.

Ajattelin hankkia sieltä mistä aiempi kamera ostettiin pentaxin uuden pokkari mallin. Ennemmin ostan kunnon pokkarin, jota kannan mukana ja hankin sitten myöhemmin järkkärin, jonka otan mukaan tarvittaessa.

Se oli minun pentax  optio A10- kameran loppu. Sen kunniaksi postauksessa viime kesän kuvia.

Lupauksia anyone?

Kuinka moni on tehnyt uuden vuoden lupauksia?

Tänä uutena vuotena tein  ensimmäisen uuden vuoden lupaukseni. Oikeastaan tavoitteen, joka kestää puolen vuoden. Tai tarvittaessa kauemmin. Tuo puoli vuotta on määriteltynä siksi, että en vitkuttelisi liikaa. Nimittäin minä mittasin erään lempi hameeni vyötärön ympäryksen ja aion saada sen sopimaan täydellisesti taas itselleni. Se on ollut minulle niin tiukka jo kauan. Kuten moni muukin hameeni, joista en tahdo luopua. Sillä ne on keräilty kirpputoreilta eikä samanlaisia löydy mistään. Ja lempparini on minun mummoni nuoruudessa käyttämä ihana musta taskullinen pola merkkinen kellohame (samanlaista laatua ei löydy kyllä mistään. Siitä hameeasta on  vuosien aikana tarvittu tehdä vain yksi korjaus, kun nappi putosi).

Tuo, että hameet ei istu johtuu siitä, että ensin leikkauksen jälkeen en  voinut kuntoilla ja sittemmin olen laiskistunut ja pulskistunut niin että hameen mitoissa ja omissani on 15cm eroa. Joten tuon verran yritän saada pois. En ole mikään pullukka, mutta viimeisten viiden kilon mukana on tullut käsivarsiin "allit" ja leukani meinaa tuplaantua. Tuota leukaa en meinaa hyväksyä ja pudottaisin painoa mielellään jo senkin takia.

Siispä palaan tutkiskelemaan, että mitä kaikkea voin muuttaa arjessani tukeakseni elämänmuutosta.